Bikeline

Pyörät ja pyöräily

Helkama

Tunturin konkurssi ja Helkaman vaikeudet – miksi Suomen pyöräala on kovassa puristuksessa?

Suomalaisille tutut pyörämerkit elävät poikkeuksellisen vaikeaa vaihetta. Yli satavuotias Tunturi hakeutui elokuussa 2026 konkurssiin, ja samaan aikaan Helkama Veloxin Hangon tehtaalla tuotanto seisoo ja henkilöstöä on lomautettu. Kyse ei ole vain kahden tunnetun nimen ongelmista, vaan koko eurooppalaista pyöräkauppaa koettelevasta murroksesta.

Tilanne näyttää ensi silmäyksellä ristiriitaiselta. Pyöräily on edelleen suosittu harrastus ja kulkutapa, ja sähköpyörät ovat vakiinnuttaneet asemansa. Silti valmistajat, maahantuojat ja jälleenmyyjät kamppailevat ylisuurten varastojen, hintapaineen ja kysynnän nopeiden muutosten kanssa.

Tunturin pitkä tarina joutui katkolle

Turussa vuonna 1922 perustettu Tunturi on osa suomalaista pyörä- ja mopohistoriaa. Yhtiö aloitti oman polkupyörävalmistuksensa 1930-luvulla, mutta valmistus siirtyi Unkariin vuonna 2006. Tunturi on kuulunut hollantilaiseen Accell Groupiin vuodesta 2003.

Ylen mukaan Tunturi jätti 5. elokuuta 2026 itse konkurssihakemuksen Varsinais-Suomen käräjäoikeuteen. Yhtiön talous oli painunut raskaasti tappiolliseksi: vuonna 2025 tappio oli lähes 12 miljoonaa euroa noin 39 miljoonan euron liikevaihdolla, ja myös vuotta aiemmin tappio ylitti kymmenen miljoonaa euroa.

Tunturin tilanne osoittaa, kuinka vähän vahvakaan brändi suojaa, jos rahoitus, kysyntä ja kustannusrakenne eivät pysy tasapainossa. Yhtiön toiminta oli viime vuosina riippuvainen Accell Groupin rahoituksesta, samalla kun myös emokonserni oli omien rahoitus- ja omistusjärjestelyjensä keskellä.

Helkaman ongelmat osuvat suoraan kotimaiseen valmistukseen

Helkama Veloxin vaikeudet ovat suomalaisen pyöräteollisuuden kannalta vielä konkreettisempia. Ylen 12. elokuuta julkaiseman jutun mukaan Hangon tehdas on mittaluokassaan viimeinen polkupyörätehdas Suomessa. Tehdas perustettiin Hankoon vuonna 1953, mutta nyt tuotanto on pysähdyksissä ja noin 30 työntekijää on lomautettu.

Helkama Velox teki vuonna 2025 yli 2,8 miljoonan euron tappion. Vuonna 2024 tappiota kertyi lähes 1,4 miljoonaa euroa. Yhtiö ei silti ole luopumassa toiminnastaan, vaan toimitusjohtaja Tero Valtonen on korostanut investointeja ja uskoa pitkän aikavälin tulevaisuuteen.

Koronavuosien pyöräbuumia seurasi varastokrapula

Nykyistä tilannetta selittää osaltaan koronapandemian aikainen kysyntäpiikki. Pyörien kysyntä kasvoi nopeasti, mutta kansainväliset toimitusketjut takkuilivat ja komponentteja oli vaikea saada. Kauppiaat varautuivat epävarmuuteen tilaamalla tavaraa runsaasti.

Kun kysyntä myöhemmin tasaantui, markkinoille jäi suuria varastoja. Ylen haastatteleman Helkaman toimitusjohtajan mukaan Suomessa ja muualla Euroopassa on edelleen liikaa pyöriä suhteessa kysyntään. Varastoja puretaan alennuksilla, mikä painaa uusien pyörien hintoja ja valmistajien katteita.

Sähköpyörät ovat sekä mahdollisuus että riski

Helkama on panostanut voimakkaasti sähköpyöriin. Ylen mukaan ne tuovat noin kolme neljäsosaa yhtiön liikevaihdosta ja muodostavat jo lähes puolet tuotannon volyymista. Sähköpyörien korkea hinta tekee markkinasta kuitenkin herkän kuluttajien luottamuksen ja ostovoiman muutoksille.

Lisäksi työsuhdepyörien veroedun poistuminen keväällä 2026 osui erityisesti sähköpyöriin. Helkaman mukaan päätös aiheutti kysyntäsokin ja sai myös muita kuluttajia lykkäämään ostopäätöksiään.

Pelkkä tuttu nimi ei enää riitä

Tunturin ja Helkaman tilanteissa on eroja, mutta yhteinen viesti on selvä: pitkä historia ja vahva tunnettuus eivät yksin riitä. Menestyminen vaatii terveitä varastoja, kilpailukykyistä kustannusrakennetta, toimivaa rahoitusta ja tuotteita, joista asiakkaat ovat valmiita maksamaan myös silloin, kun markkina on täynnä alennuksia.

Suomalaisuudesta voi silti tulla kilpailuetu. Kotimainen kokoonpano, huollettavuus, varaosien saatavuus, pohjoisiin oloihin suunnitellut tuotteet ja paikallinen osaaminen tarjoavat vaihtoehdon puhtaalle hintakilpailulle.

Mitä tilanne tarkoittaa pyörän ostajalle?

Harrastajalle markkinan murros näkyy nyt erityisesti hintakilpailuna. Varastoja tyhjentävät jälleenmyyjät tarjoavat monia pyöriä tavallista suuremmilla alennuksilla. Ostajan kannattaa silti tarkastella muutakin kuin hintalappua: huollon saatavuus, standardikomponentit, varaosat ja jälleenmyyjän palvelu ovat pitkäikäisessä pyörässä olennaisia.

Alan vaikeudet eivät myöskään tarkoita, että pyöräily olisi katoamassa. Ongelma liittyy pikemminkin pandemia-ajan ylilyönteihin, varastojen purkamiseen, kuluttajien varovaisuuteen ja sähköpyörämarkkinan nopeisiin muutoksiin.

Voiko suomalainen pyörävalmistus nousta vielä?

Helkama uskoo edelleen sähköpyörien tulevaisuuteen ja pitää omaa osaamistaan kansainvälisesti kilpailukykyisenä. Jos markkinoiden varastot normalisoituvat ja kuluttajien luottamus vahvistuu, myös kysyntä voi vähitellen elpyä.

Suomalaisen pyörävalmistuksen tulevaisuus tuskin rakentuu halvimman massatuotannon varaan. Parempi mahdollisuus voi löytyä laadusta, kestävyydestä, huollettavuudesta, sähköistymisestä ja pohjoisiin oloihin suunnitelluista tuotteista. Se olisi luonteva jatko pitkälle suomalaiselle pyöräperinteelle.

Lähteet

Siirry sivun alkuun